Kun tieto alkoi siirtyä yhä enemmän internetiin, monet vanhat, perinteiset tiedoitusvälineet kuten lehdet joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin. Ansaintalogiikka perustui ennen kolmeen rahoituskeinoon: irtonumeron ostajiin, vakituisiin tilaajiin ja ilmoitusmyyntiin mainostajille. Digitaalisen murroksen seurauksena koko lehtiala joutui murrokseen. Iso osa lukijoista alkoi lukea lehtiä netin kautta, jolloin tilaajien määrä putosi ja irtonumeroja ei enää ostettu vanhaan malliin. Mainostajat löysivät tiensä myös internetiin, mutta verrattuna painetussa lehdissä olleisiin mainoksiin, nettimainonnassa pyörivät rahat olivat huomattavasti pienempiä. Nettimainoksen huomioarvoa pidettiin heikompana kuin printtilehdessä ollutta mainosta. Toisaalta myös printtilehtien mainosmyynti pieneni, kun lukijoiden määrä romahti yhä useamman etsiessä uutiset netistä.
Vähemmän hektistä viestintää
Suuret sanomalehdet ja aikakauslehdet ovat olleet 2000-luvun alkupuolelta alkaen vaikeuksissa, kun lukijat eivät ole enää välittäneet maksaa netistä ilmaisiksi saatavasta sisällöstä. Sen sijaan paikallislehtien tilanne ei yllättäen olekaan ollut niin huono. Verrattuna päivittäin ilmestyvien uutislehtien ja iltapäivälehtien sisältöön paikallisten lehtien jutut käsittelevät asioita, jotka eivät ole niin päiväkohtaisia. Lukijoiden tarve saada tietoa asioista ei ole kuumeista: uutiset vaikka siitä, miten luonto heräilee kevääseen paikkakunnalla, ovat toisen tyyppisiä kuin päivittäiset uutiset päivänpolitiikasta tai maailmantapahtumista, joita on totuttu seuraamaan lehtien nettisivuilta.
Paikallislehdet verkossa
Monet paikallislehdetkin alkoivat jo varhain siirtyä myös verkkoon. Koska paikallislehdille ominaiseen formaattiin kuuluu keskeisenä piirteenä lehdissä olleet ilmoitukset seudun yrittäjiltä, oli tärkeää löytää nettijulkaisun malli, jossa nämä paperilehdessä olleet ilmoitukset tulevat myös heidän ulottuvilleen, jotka lukevat lehteä verkossa. Ratkaisuksi muodostui useassa tapauksessa ns. näköislehti, jossa paperilehteä pääsee selailemaan verkossa. Sivut ja mainokset ovat samassa muodossa kuin paperisessa versiossa. Nämä näköislehdet ovat usein maksullisia ja silloin niiden hinta on sama kuin paperisen irtonumeron. Esimerkiksi Keski-Suomessa ilmestyvä Kuhmoisten Sanomat myy sekä paperista irtonumeroa että netissä luettavissa olevaa näköislehteä kahden euron hinnalla. Nettiversioon päätyy helposti, jos esimerkiksi hakukoneella etsii tietoa jostain sellaisesta aiheesta, josta on ollut juttu lehdessä. Tämä voi tuoda täysin uusiakin lukijoita lehdelle. Ilmaista sisältöä ei varsinaisesti ole tarjolla, vaan toisin kuin vaikkapa iltapäivälehdet, paikallislehdissä oletetaan lukijan olevan valmis maksamaan lehden lukemisesta. Näin ollen paikallislehdet ovat selvinneet digitaalisesta murroksesta paremmin kuin monet suuret päivälehdet.